Mitäpä sitä suomalainen rakastaa enemmän kuin vertailla itseään muihin kansoihin? Ja aivan erityisen läheinen suhde meillä taitaa olla ruotsalaisiin, noihin serkuiksi kutsuttuihin velikultiin ja sisaruksiin. Heihin, jotka ovat aina olleet meille se isosisko tai isoveli. Ja kun vertaamme, innostamme usein itsemme melankolisuuden syvään surun vaippaan laittaen leuan rintaan ja marssien kohti uusia pettymyksiä.

Kuinka on asian laita, jos oikein objektiivisesti mittaa ja vertailee. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on suomalaisen ja ruotsalaisen verkkokauppiaan välillä?

Virtanen ja Svensson

Jotta verkkokauppiaiden eroja voisi ymmärtää – siis Virtasen ja Svenssonin anatomiaa – on hyvä tehdä nopea katsaus kansakuntiemme lähimenneisyyteen. Svenssoneilla on ollut vuosisatojen ajan sijaintinsa ansiosta luontevaa käydä kauppaa. Hansaliiton ajoista lähtien kaupankäyntikumppaneina on ollut Ranska, Englanti, Tanska, Saksa, Puola, miksei jossain määrin myös Baltian alueet, Suomi ja Venäjä. Kaupankäynti on saanut vuosisatojen kehityksen myötä iskostumaan tähän pirullisen hyvin jääkiekon MM-kisoissakin pärjäävään kansaan sen, että kaupanteko on aina mahdollisuus.

Samaan aikaan kuin Svensson on hieronut kauppaa kultaesineistä ja käädyistä, on Virtanen sen sijaan Peräpohjolan takahikiällä kääntänyt peltoja, kaatanut metsää ja metsästänyt karhuja ja muita elikoita sukupuuttoon saakka. Sitä on opittu pärjäämään yksin. Koska vaihtoehtoja ei ole ollut.

Kun agraarista siirryttiin teolliseen yhteiskuntaan Virtaset tekivät sitä, mitä yksinkertaiset ymmärtää eli puuta, metallia ja maataloutta. Svenssonit sen sijaan laulaa lurauttivat ABBAt ja Roxetet. Välillä konseptoivat Volvon ja hankkivat Virtaset rakentamaan niitä tehtailleen. Se kun oli tylsempää puuhaa kuin autojen myyminen.

Erot

Käytännössä useita vuosia eroja lahden molemmin puolin seuranneena, voin kiteyttää ne muutamaan pääkohtaan:

Investointiherkkyys. Suomalainen ei investoi vaan tinkii, ruotsalainen tuplaa investoinnin.

Tästä omakohtaisena kokemuksena on tyypillinen tilanne neuvotteluissa verkkokauppiaiden kanssa. Lahden tällä puolen asiakas tinkii työtä pienemmäksi, kun ruotsalainen verkkokauppias haluaa tuplata ehdottamani tunnit ja projektin.

Puuhakkuus. Suomalainen raataa, ruotsalainen puuhastelee.

Jostain oudosta syystä suomalainen antaa kovin usein periksi. Raadetaan ehkäpä pienen, turhan yksityiskohdan kanssa ja ollaan työn sankareita. Ruotsalainen tuntuu puuhastellenkin saavan enemmän konkreettista, loppuasiakasta hyödyttävää aikaan.

Yhdessä tekemisen kautta ymmärrys. Suomalainen yrittää itse, ruotsalainen ostaa apua ulkopuolelta.

Yhdessä tekemisen osalta uusi sukupolvi on tulossa kovaa esiin Suomessakin, silti vallitseva tilanne on yhdessä yrittämisen vastakohta.

Usko omiin mahdollisuuksiin. Suomalainen ei usko, vaikka tekee. Ruotsalainen uskoo omiin mahdollisuuksiin ja konsepteihin, vaikkei niissä mitään mieltä olisikaan.

Monille suomalaisille on kovin vaikeaa uskoa tehneensä maalin, vaikka punalamppu on jo syttynyt. Ruotsalainen uskoo viimeiseen sekuntiin asti voivansa maalata. Tämä merkittävä ero on kaventunut Tupu-Hupu-Lupu -ketjun sekä Koivun ja Selänteen kaltaisten yksilöiden ansiosta. Ero on kuitenkin selvä.

Tuotteistus. Suomalainen ei osaa asettua asiakkaan housuihin eikä hameeseen vaan tekee teknisesti pätevän tuotteen. Ruotsalainen kykenee tuotteistamaan ja ymmärtämään asiakasta paremmin.

Tuotteistus on ruotsalaisen paraatilaji. Moniko maa on ihan itse suunnitellut hävittäjäkoneen?

Usko omiin kykyihin. Suomalainen ei oikein usko tekemään lähtiessäkään, ruotsalainen uskoo omiin kykyihin käsittämättömällä positivismilla. Itse en usko, että tätä kannattaa edes yrittää selittää. Olkoon.

Kyky tuottaa vähällä paljon. Suomalainen on käsittämättömän hyvä, niin halutessaan, rakentamaan vähistä elementeistä kokonaisuuden. Ruotsalainen ei tähän kykene.

Suomalaisten karu kohtalo idän ja lännen välissä on pakottanut meidät tehokkaammin hyödyntämään vähäisiä voimavaroja. Olemme tehokkaita, nopeita ja neuvokkaita.

Aaltoliike

Eihän sitä Raatteentiellä pärjätty olisi, jos periksi olisi annettu. Tämä on perin merkillinen kansa, nimittäin sitten kun muilta kansoilta vieteri loppuu, alkaa meillä into kasvaa. Ehkäpä se on sitä syvien vesien kautta voittoon opittua mentaliteettia. Sillä voidaan kuitenkin pärjätä.

Kaikessa on oma aaltoliikkeensä, kosinikäyrässä ja kansakuntien menestyksissä. Samaan aikaan kun Kaarle Kustaa hoveineen ryvettyy ylinopeusskandaaleihin, on Suomen katajainen kansa ollut poikkeuksellisessa nosteessa. Slush, Nokian uusi nousu, Supercell, Kone jne.

Mistäpä sitä tietää, jos lapsenlapsemme opettavatkin Svenssoneille verkkokaupan alkeita!

Mika Leno
Managing Director
VAIMO* Finland Oy

*VAIMO on johdettu saamen kielestä ja tarkoittaa sydäntä. VAIMOlla on toimistot Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Suomessa, Tanskassa, Iso-Britanniassa, Ukrainassa ja Etelä-Afrikassa.

Tämä kirjoitus on myös julkaistu Asiakkuusmarkkinoinnin vuosikirjassa 2015.