Lauri Helke ja Pekka Möttö perustivat OnniBus.comin loppuvuodesta 2011 aloittaen samalla joukkoliikenteen vallankumouksen. Suomalaiset käyttävät nyt julkisia liikennevälineitä enemmän kuin vuosiin. Itse tulin mukaan kesällä 2014 ensiksi konsultoimaan pr-tapahtumia ja huhtikuusta 2015 huhtikuuhun 2017 työskentelin yrityksen markkinointipäällikkönä. Oli etuoikeus saada työskennellä asialleen omistautuneiden onnibus.comilaisten kanssa, sillä yrityksessä työskentelee monipuolinen osaajien tiimi ja yleinen ilmapiiri on eteenpäin katsova ja yhteisvoimainen.
OnniBus.comin markkinointistrategia on vahvasti digitaalinen. Asiakashankinnan pääväylissä on keskitytty omaan ja ansaittuun mediaan, maksettua mediaa kuitenkaan unohtamatta. Joitakin lukemia mainitakseni, loppuvuodesta 2016 OnniBus.comilla on noin 110 000 Facebook-seuraajaa (48 kk kehitys +450 %) ja yrityksen tägiä #onnibus on käytetty orgaanisesti Instagramissa noin 9000 kertaa (48 kk kehitys +580 %).
OnniBus.comin tarunhohtoisen, kartelleja kaataneen tarinan lisäksi kuvallisella viestinnällä on merkittävä rooli yrityksen viestinnässä. Kuvien kautta on reagoitu ja liitytty sekä otettu kantaa erilaisiin ilmiöihin mahdollisimman pian. Ja mikä parasta, on oltu myös itse luomassa ilmiöitä, kuten “Kuha heiluttaa”. Miksi kuvat muodostavat mielestäni niin olennaisen osan kommunikaatiokulttuuriamme? Entä minkälaisia sisäänkirjoitettuja merkityksiä visuaaliseen kulttuuriin taiteen historian näkökulmasta liittyy ja miten markkinoija voi hyödyntää niitä luovasti yrityksen viestinnän kehittämisessä?
Früchtestillleben mit Hummer, vergoldetem Akelei-Pokal, großer chinesischer Porzellanschüssel, silberner Tazza, Flechtkorb und Bierglas, c. 1660.” – Alexander Coosemans
Kommunikaation visuaalisuudesta
Teknologian kehitys on perustavanlaatuisella tavalla muuttanut ihmisten tapoja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Informaatiota tulee tietoisuuteemme kaikkialta ja sen globaalin luonteen takia ilmiöiden tulkinnoista on tullut entistä kompleksisempaa. Kun infoähky tulee saturaatiopisteeseensä, monimutkaisiin asioihin halutaan yksinkertaisia ratkaisuja. Tällä on osittain perusteltu meillä ja muualla päätään nostaneen populismin suosiota viimeaikoina.
Guggenheim Helsinki -hankkeen merkitystä perusteltiin sen alkuaikoina Gutenbergin galaksin heilumisella. ”Takanamme on 500 vuotta Gutenbergin galaksia, jossa painettu sana on ollut hegemoninen vallan väline. Nyt seisomme visuaalisen vuosisadan kynnyksellä ja vanha Gutenbergin galaksi horjuu jalkojemme alla”, sanoi silloinen Helsingin taidemuseon johtaja Gallen-Kallela-Sirén. Samaisesta ilmiöstä on käytetty myös termiä Musta Laatikko, Black Box. Kiihtyvän informaatiotulvan keskellä ihmiselle ei jää aikaa sisäistää sisältöjä saati lukea useita tieteellisiä artikkeleita. Ihmisaivot prosessoivat tietoa kuvien kautta 60 000 kertaa tekstiä nopeammin ja tänä päivänä 93 % kaikesta kommunikaatiosta on visuaalista.
Jälkien jättäminen ja merkityksiä kuvien takana
Ihminen jättää jälkiä itsestään, tahtoen ja tahtomattaan. Varhaisimmat tunnetut ihmisen jättämät merkit ovat Indonesian Jaavan saarelta löydetyt simpukankuorikaiverrukset 430 000–540 000 vuoden takaa pystyihmisen (Homo erectus) ajalta. Varhaisin tunnettu veistos on mammutin torahampaasta kaiverrettu nainen 35 000–40 000 vuoden takaa. Hohler Felsin Venus esittää naisen ruumista, jossa korostuvat rinnat ja häpy. Varhaisimpina nykyaikaisiin muotokuviin verrattavissa olevina modernistisina kuvina pidetään Faijumin muumiomuotokuvia n. 2000 vuoden takaa.
Alankomaista tuli maailman ensimmäinen todellinen taloudellinen ja poliittinen suurvalta 1600-luvulla. Taustalla oli tuottoisa Itä-Intian kauppa, joka pohjautui purjeinnovaatioon. Sen avulla hollantilaiset alukset pystyivät purjehtimaan jopa 8 prosenttia nopeammin kuin muiden valtioiden kauppalaivat. Alankomaista tuli niin varakas, että ensimmäistä kertaa historiassa syntyi modernin ajan kaltaiset uusrikkaat. ”Juppien” uudella sosiaalisella luokalla oli myös uudenlaisia tarpeita. Tähän tarpeeseen reagoi hollantilainen Karel van Mander, joka ensimmäistä kertaa määritti taiteilijuuden kirjassaan Schilder-boek. Ennen tätä kuvien tekijät olivat olleet vain käsityöläisiä muiden joukossa. van Manderin mukaan tietyt kuvat sisälsivät nyt myös muista käsityöläisistä poikkeavia ylempiä, hengellisiä arvoja, ja tällaisista kuvista piti myös maksaa enemmän. Esim. Johannes Vermeer ei ollut enää kuvia tekevä käsityöläinen vaan hänestä tuli “taiteilija”, jonka kuvista uusi yläluokka oli valmis maksamaan jopa 80 guldenia “käsityöläisten” tekemiin 8 guldenin kuviin verrattuna.
Aikakauden suosituimmat aiheet esittivät usein ruokaa ja/tai juomaa, ja ne ripustettiin esimerkiksi vastaanottoaulaan. Vieraille haluttiin heti osoittaa kaapin paikka ja kertoa, että tässä talossa on varaa syödä lihaa ja hedelmiä sekä juoda viiniä. On huvittavaa, kuinka suosittu tämä aihe on edelleen tänäkin päivänä. Taidegallerioiden ikkunoissa on uusia maalauksia, jotka esittävät hedelmäasetelmaa viinikarahvin ympäröimänä. Se laittaa miettimään, onko tekijä ollut tietoinen kulttuuritaustasta periytyvistä merkityksistä, joita kuvan taakse kätkeytyy.
Kuitenkin yksi aihe oli vielä huomattavasti ruokaa ja juomaa esittäviä maalauksia suositumpi. Kuten jo 40 000 vuotta sitten Saksassa, ylivoimaisesti ostetuimmat kuvat esittivät alastonta naista. Itse asiassa alastomien naiskuvien ylivoimainen mestari oli koko Alankomaiden merkittävin taidemaalari 1600-luvulla, Rembrandt. Kovin pitkälle ei olla kehitytty tähän päivään mennessä. Sotheby’sin ja Christie’sin huutokauppojen kautta tehdään 42 prosenttia kaikesta taiteen myynnistä. Viime vuosina jopa 75 prosenttia kaikesta näiden kahden huutokauppojen kautta myydystä taiteesta on esittänyt alastonta naista.
Joukkoliikenteen vallankumous kuvina
Koomikko Jim Careyn mukaan arvokkainta, mitä ihminen voi jättää itsestään jäljelle, on hänen vaikutuksensa toisiin ihmisiin. Ehkä merkittävintä, mitä OnniBus.com on tuonut tullessaan joukkoliikenteeseen, on ihmisen kohtaaminen asiakkaana eikä pakettikuljetuksia tukevana tulovirtana. Asiakas on kuningas -motto kulkee läpi organisaation kaikkien osa-alueiden. Siksi OnniBus.comin markkinoinnissa on tehty tietoinen ratkaisu tuottaa kuvia, joiden sisältöihin ja tekijöihin asiakkaidemme on helppo samaistua. Sosiaalisen median kuvastossa käytämme runsaasti esimerkiksi emoji-kuvakkeita, koska niin tekee myös tärkein asiakasryhmämme.
Pyrimme kehittämään ”Asiakas on kuningas” -periaatteen näkymistä viestinnässämme entisestään tuottamalla entistä kohdennetumpia sisältöjä sekä nostamalla käyttäjien itsensä luomia sisältöä entistä enemmän esille. Tästä esimerkkinä mainittakoon yhdessä Ruisrockin kanssa kesällä 2016 toteutettu Pusbus-kampanja, jossa ensiksi hankimme näkyvyyttä Ruisrockin jättiscreeneiltä ja sitten esitimme kaikki (kyllä, aivan kaikki) asiakkaidemme Instagramissa tägillä #pusbus lähettämät pusukuvat festarinäytöiltä. Tämän lisäksi valittiin yksi kuvanottaja, joka lähetettiin kaverinsa kanssa VIP-lippujen kera Ruisrockiin ja hänelle annettiin OnniBus.comin virallisen Instagram-tilin tunnukset ja päivitysoikeudet festivaalien ajaksi. Täytyy sanoa, että sinä viikonloppuna meidän Instagram-feedin sisältö oli siihenastisesta tuotetusta timanttisinta.
Kuvat ja kuvien tahto on kiehtova kysymys. Helpolta ja viattomalta näyttävä kuva saattaa kätkeä sisälleen kompleksisia merkityksiä, joilla on mullistavia vaikutuksia siihen, miten yritys koetaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että yritysten kannattaisi panostaa nykyistä enemmän visuaalisen lukutaidon osaamiseen, esimerkiksi koulutuksen ja rekrytoinnin kautta. Tänä aikana on merkityksellistä ymmärtää kuvien vaikutus ja oppia viestimään merkityksiä sekä sisäisesti että ulkoisesti kuvien kautta. Informaation määrä tuskin vähenee nykyisestä, päinvastoin. Siksi on merkityksellistä analysoida ja tuottaa tietoa entistä nopeammin. Viattomien, ja joskus ei niin viattomien, kuvien välityksellä. Nähdäänkö OnniBus.comin feedissä vielä hedelmävati tai muu klassinen teema – sen tiedämme vain kansaa seuraamalla.
Tämä kirjoitus on myös julkaistu Asiakkuusmarkkinoinnin vuosikirjassa 2017.
