Otsikon väite (ilman kysymysmerkkiä) esiintyy säännöllisin väliajoin some-postauksissa, mediassa ja julkisessa keskustelussa. Väitteen tueksi toisinaan kadehditaan myös sitä, että ruotsalaiset osaavat tehdä markkinointia paljon paremmin kuin suomalaiset, koska Ikea, Henkka ja Maukka jne. Uskomus tai väite, että suomalaiset eivät osaa markkinoida ei mielestäni pidä paikkaansa, ja se on tunnepitoista ja tarpeetonta itseruoskintaa. Puran tässä myyttiä suomalaisen markkinointiosaamisen puutteellisuudesta.

Esimerkiksi Small Giant Games (SMG) ja Supercell ovat teoillaan osoittaneet, että ne osaavat tehdä maailmanluokan markkinointia omalla toimialallaan. Zynga osti SMG:n 700 miljoonan euron valuaatiolla viime joulukuussa ja Tecent osti osuuden Supercellistä 6,4 miljardilla eurolla ja 9 miljardin euron valuaatiolla vuonna 2016.

SMG:n CEO Timo Soininen on Asiakkuus 2019 -tapahtumassa 28.5. kertomassa, mitä huipulle pääsy vaatii. SMG tekee tulospohjaista markkinointia (performance marketing) pienellä porukalla saaden aikaan jättimäisiä tuloksia. Se käyttää yli 100 meur globaalisti uusasiakashankintaan. Kaikilla markkinointi-investoinneilla on takaisinmaksutavoite ja itselle ollaan brutaalin rehellisiä markkinoinnin tehoja mitattaessa. Esimerkiksi vaikuttajamarkkinointi on todettu keinoksi, joka SMG:n bisneksessä ei ole toiminut riittävän hyvin

Markkinoinnilla ei tässä yhteydessä tarkoiteta mediamainontaa, vaan sitä, että koko paketti on kasassa: tuote, hinta, jakelu ja viestintä, johon kuuluu mm. oma-, maksettu-, ansaittu- ja kumppanimedia sekä henkilökohtainen myyntityö, puhelinmyynti ja asiakaspalvelu.

Maailmanluokan markkinointiosaaminen ei mielestäni rajoitu Suomessa pelkästään yllä mainittuihin. Monessa ASML-jäsenyrityksessä, joiden konepellin alle olen päässyt kurkistamaan, tehdään loistavaa työtä. Esimerkiksi Mustissa ja Mirrissä, S-ryhmässä, Keskossa ja Veikkauksessa, josta Suvituuli Tuukkanen on tositoimissa Asiakkuus-tapahtumassa. Hän kertoo mm. miten brändi- ja asiakkuusmarkkinointia tehdään niin, että kokonaisuus on yhteneväinen ja liiketoimintarelevantti, kun nopeatempoisessa bisneksessä aktiviteetteja viikkotasolla on todella paljon. Viime vuonna 44,8 % pelaamisesta oli tunnistautunutta ja Veikkauksen liikevaihdosta yli 42% tuli digikanavista, mikä tarkoittaa euroissa yli 1,3 miljardia.

Asiakaskokemuksen ja brändin rakentamisen yhtälön purkaa Postin Kaisa Ilola. Avainsanoja ovat nöyryys ja rohkeus. Kaisa vastaa Postissa asiakaskanavista, asiakaskokemuksesta, markkinoinnista ja brändistä. Näiden kokonaisuuksien yhteispeli ja samaan suuntaan kehittyminen ovat hänen innostuksen ja mielenkiinnon kohde.

Asiakastiedon Rami Meling kertoo Asiakkuus-tapahtumassa GDPR-palvelun ketterästä kehittämisestä sellaiseksi vientituotteeksi, jonka ruotsalaisetkin ostavat. Rami on innostunut rakentamaan asiakasdatan päälle palvelukokonaisuuksia, jotka auttavat yrityksiä kasvattamaan ymmärrystä asiakkaiden tarpeista, toiminnasta ja toimintatavoista.

Ostamisen ja asioinnin helppous kilpailutekijöinä

Ostamisen helppouden klassikko-case on Amazon. Parhaimmillaan yhdellä napin painalluksella saa tehtyä ostoksensa. Jo viime vuosituhannella opetettiin, että jokainen klikkaus pienentää konversiota noin 20 prosentilla.

Konmarita asiakaskokemus esiin: luovu kaikesta, joka ei tuota asiakkaallesi iloa. Tämän asian konkretisoi Asiakkuus-tapahtumassa Kojamon Tiina Kuusisto avaamalla case lumo.fi:n.

Käänteisellä pilotoinnilla (reverse piloting) tarkoitetaan kokeilua, jossa lopetetaan jokin nykyinen tekeminen, ja katsotaan onko sillä vaikutusta mihinkään.

Asiakkuus-tapahtumassa Dr. Nicola J. Millard perustelee, miksi on tärkeää luoda helppoja asiakaskokemuksia. Nicola on ollut stagella kahdesti TED-konfrenssissa, asiantuntijana tv- ja radio-ohjelmissa, panelistina sadoissa konferensseissa ja keynote-puhujana eri puolilla maailmaa.

Arvonluonti-indeksi on lapsellisen helppo tapa muuttaa asiakaskokemus numeroiksi, mutta miten? Tästä kertoo Elisan Katja Bäckström Asiakkuus-tapahtumassa. Erityisesti Katjaa kiinnostaa asiakaskokemuksen muuttamisen numeroiksi – muotoon, jota talousjohtajankin on helppo ymmärtää.

Miksi Valtteri Bottas voittaa maailmanmestaruuden tänä vuonna?

Otsikon kysymykseen Ossi Oikarinen (mm. F1-kommentaattori ja Ferrarin päätesti-insinööri 2009-2012) ei välttämättä vielä 28.5. osaa vastata. Hän kuitenkin tietää onko formulatähti, varikkopilttuun datavelhot vai tekoäly kuskin paikalla F1-autossa. Edellä mainitun kolmikon saumaton yhteistyö on edellytys menestymiselle pienten marginaalien hyperkilpaillussa F1-maailmassa. Onko F1-pilotin perstuntumalle ja fiilikselle enää mitään sijaa päätöksenteossa, kun paalupaikasta ja osakilpailuvoitoista kilpaillaan huipputasolla?

Asiakkuus 2019: dataa, analytiikkaa, luovuutta ja tekoälyä unohtamatta

Joissakin yhteyksissä on pelätty, että data ja analytiikka syrjäyttävät luovuuden ja intuition. Käykö myös niin, että tekoäly korvaa ihmiset markkinointipäätöksien tekijänä? Nämä huolenaiheet ovat kuitenkin turhia: data, analytiikka, luovuus ja intuitio yhdistämällä saadaan aikaan mitattavia ja parempia tuloksia. Tosin data beats opinion.

Asiakkuus-tapahtumassa datasta ja luovuudesta kertomassa Dagmarin parivaljakko Krista Elopuro ja Teija Jokinen, joille datan hyödyntäminen luovuuden polttoaineena ei ole vain kiinnostava mahdollisuus, vaan itsestäänselvyys. Teijan ja Kristan intohimona on myynnin kasvattaminen ja uteliaisuus pilotoida uusia keinoja ja työkaluja paremman asiakaskokemuksen tuottamiseksi jokaisella kohtaamisella. Erityisesti Krista ja Teija syttyvät tekoälyn valjastamisesta digitalisoituneen markkinoinnin tehostamiseen ja uudelleen ajatteluun.

Kun olin pari vuotta sitten Los Angelesissa niin opin, että pääsylippuja Universal Studioon ei voinut ostaa hotellin respasta, vaan ainoastaan netistä. Kun kysyin respan kaverilta syytä moiseen, hänen vastaus oli jäätävä ja silmiäavaava ”Universal Studios on siirtynyt dynaamiseen hinnoitteluun”.

Asiakkuus-tapahtumassa Fourkindin Jarno Kartelan otsikkona ”Dynaaminen hinnoittelu tekoälyn aikakaudella: reaaliaikaisesti oppiva hintadifferointi ja sen mahdollisuudet”.

Tänä vuonna pitää tehdä vaikuttajamarkkinointia. Ja pistää pystyyn tekoälyprojekti, koska kaikki muutkin tekevät niin. Totta vai tarua? Asiakkuus-tapahtuman huippuluennoijien ilotulituksen päättää Avauksen CEO Emma Storbacka. Hänen puheenvuoronsa aihe on ”AI FOMO vs. Intelligent Growth – How to Drive Algorithmic Customer Experience With the Help of Deep Learning” (FOMO = Fear of Missing Out).

Asiakkuus 2019 -tapahtumassa 13 huippuluennoijaa 28.5. Crowne Plazassa.

Tänä vuonna  ollaan vahvasti asiakaskokemuksen ja dataohjautuvan markkinoinnin äärellä, luovuutta ja tekoälyä unohtamatta. Miten tehdään kasvavaa ja kannattavaa liiketoimintaa ja vieläpä useimmiten digipainotteisesti niin, että asiakaskokemus on erittäin hyvällä tasolla?