
Amazonin ruuan verkkokauppa aukeaa tammikuussa Suomessa
Ilkka Halttunen , ASML | 10.12.2018No ei aukea. Ainakaan ennen tammikuuta 2030. Tässä seitsemän vähemmän populistista markkinoinnin trendiä ensi vuodelle ja vähän pidemmällekin.
Miksi Amazon lanseeraisi ruuan verkkokaupan koko Suomessa? Siis sellaisen, jossa olisi suomenkielinen käyttöliittymä, josta asiakas saisi tilattua maitotuotteet, lihat, leivät ja kaiken muun tarpeellisen ja vieläpä niin, että ruokakassi ojennetaan asiakkaalle hänen kotiovellaan. Tärkeimpiä syitä, miksi Amazon ei lanseeraa ruuan verkkokauppa Suomessa: Harvaan asuttu maa ja pitkät välimatkat. Kylmäketjun katkeaminen. Logistiset haasteet. Pieni markkina ja kielialue. Mahdoton tehtävä saada kannattavaksi nykyteknologialla ja voimassa olevalla regulaatiolla.
Videoiden katseluosuus. Ciscon mukaan videoiden osuus nettiliikenteestä on datan määrällä mitattuna 82 prosenttia vuoteen 2021 mennessä. Eri asia on kuinka suuren osan ajastaan ihmiset viettävät videoiden ja muiden nettisisältöjen parissa. Ennustan, että videoiden osuus surffaajien ajankäytöstä on 34 prosenttia vuoteen 2021 mennessä. Tässä luvussa ei ole mukana netin käyttö television kaltaisesti, esimerkiksi Netflixin ja Yle Arenan katselu
Mall of Tripla on floppi. No ei ole. Toiseksi halvinta on oppia omista virheistä. Ylivoimaisesti halvinta, helpointa ja vähiten kivuliasta on oppia toisten virheistä. Kauppakeskuksen kolme tärkeintä kilpailutekijää ovat: sijainti, sijainti ja sijainti.
Verkkokauppa ilman kivijalkamyymälää on hyvä bisnes. No ei välttämättä ole. Pystytkö spontaanisti ja helposti nimeämään kymmenen (tai viisi) suomalaista, fyysisiä tavaroita myyvää verkkokauppa (joilla ei siis ole lainkaan kivijalkamyymälää), joiden liikevaihto on yli viisi miljoonaa euroa ja liiketoiminta kannattavaa?
Voisiko olla niin, että fyysisten tavaroiden, ilman kivijalkamyymälää toimiva, verkkokauppa on monissa tuoteryhmissä globaalia tai vähintäänkin alueellista bisnestä (=toimii useassa maassa)? Jos liiketoiminta määritellään niin, että sen pitää olla kannattavaa.
Sähköpostimarkkinointi on kuollut. Hautajaiset 1.1.2019. Peruttu. Sähköpostimarkkinointi on monelle yritykselle edelleen kustannustehokkain tapa lisätä myyntiä ja sillä on markkinoinnin keinovalikoiman paras ROI. Ja ROI-laskelmassa ei ole mukana pelkästään lisämyynti vähennettynä sähköpostimarkkinoinnin suunnittelu- ja tuotantokustannuksilla, vaan siinä on huomioitu myös CLV (Customer Lifetime Value) ja myytävän tuotteen tai palvelun tuotantokustannukset.
Sähköpostimarkkinointia tehdään massalähetysten sijaan personoidummin ja kohdistetummin mm. markkinoinnin automaation avulla. Lähetysten kappalemäärä kasvaa ja kohderyhmän koko/lähetys kutistuu entisestään.
Miksi sähköpostimarkkinoinnin ja uutiskirjeiden valioiden tuloksista ei löydy juurikaan julkista tietoa eikä tekijät paistattele parrasvaloissa pokkaamassa markkinointialan kilpailuiden pystejä kuukausittain? Siksi, että tulokset ovat usein liiketoimintasalaisuuksia. Isot kalat uivat syvissä vesissä.
Kestosuosikki. Yllä olevasta huolimatta ”Mitä järkeä, että yritykset lähettävät vielä uutiskirjeitä?” -tyyppiset postaukset säilyvät ensi vuonnakin kestosuosikkina ainakin Twitterissä, Facebookissa ja Linkedinissä. Aika monen muun kuin ko. postauksen julkaisijan mielestä se nyt vaan olisi tyhmää olla lähettämättä uutiskirjeitä.
Ennustaminen. Etenkin tulevaisuuden ennustaminen on edelleen hankalaa. Tässä ”lottorivissä” tuskin on seitsemän oikein. Todennäköisempää on, että Kaikki tai ei mitään -pelissä yllä oleva on voittorivi ”Ei mitään” -vaihtoehdolla.
[ssbp]