Netflix vai YouTube? Aku Ankka vai Lataamo? Aapinen vai Ekapeli? FIFA 15 vai futistreenit? Lakko vai Soikku? Näihin ja muutamiin muihin mieltäni askarruttaviin kysymyksiin olen parin viikon ajan hakenut vastauksia osallistuvan havainnoinnin menetelmällä ikäryhmässä 10-14-vuotiaat (n=3), koska yksi parhaimpia keinoja yrittää pysyä kärryillä ja ennakoida tulevaa on kuunnella nuorisoa.

YouTube vai Netflix?

YouTube. Jos olisi ihan pakko valita ja luopua toisesta. Eri kanavien katseluosuudet: YouTube 60 %, Netflix 20 % ja lineaarisen television kanavat (yhteensä 24 kpl) 20 %.

Voisiko olla niin, että YouTube, Netflix ja vastaavat ovat vahvoilla perinteisiin tv-kanaviin verrattuna, koska niillä on parempaa tietoa asiakkaista ja heidän käyttäytymisestään? Kirjautumisen kautta ne saavat paremmin tunnistettua asiakkaansa käyttivätpä he ko. palvelua älytelevisiolla, tabletilla tai älypuhelimella. Ja paljon täsmätietoa esim. siitä mitä katsotaan, milloin katsotaan, milloin katselu pysäytetään jne. Käyttäjätietoa analysoidaan ja hyödynnetään tehokkaasti muun muassa käyttöliittymän personoinnissa, markkinoinnissa, viestinnässä ja suosittelussa.

En muista milloin viimeksi joku lineaarinen tv-kanava olisi kertonut minulle sähköpostitse tai tekstiviestillä, että suosikkisarjani jakso tulee tänään klo 23 tai että uusi sarja saattaisi kiinnostaa minua, koska katsoin sarjaa NN viime kesänä. Tai kertonut, että voin katsoa netistä viimeisimmän jakson, jota en muilta kiireiltäni ehtinyt katsoa, tiettyyn päivämäärään mennessä. Tai lähettänyt kalenterimuistutuksena Susijengin otteluiden televisiointiajat.

Aku Ankka vai Lataamo?

Aku Ankka lehtenä. Miksi? Koska se nyt vaan on niin. Yksi melko varma viikoittainen perheriidan aihe on taistelu Akkarin paperisesta käyttöliittymästä keskiviikkoisin. Aku Ankka taitaa olla yksi vahvimpia ja parhaiten pintansa pitäviä lehtibrändejä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Tähän tulokseen olen tullut ei niin kauhean tieteellisen kenttätyöni perusteella.

Akkarit eivät ole koskaan myynnissä polkuhinnoin (pikemminkin päinvastoin) kirpputoreilla, ja ne ovat mielestäni suhteellisesti kalliita verrattuna esimerkiksi tunnettujen kirjailijoiden teoksiin (Aku Ankan taskukirjat ovat useimmiten jopa kalliimpia kuin ”oikeat kirjat”). Voisiko laajemminkin yksi hyvä (media)brändin vahvuuden ja pitävyyden mittari olla sen hintataso online- ja offline-kirpputoreilla?

Aapinen vai Ekapeli?

Ekapeli. Osallistuvan havainnoinnin ulkopuolelta otsikon kysymys tuli mieleeni eilisen uutisen perusteella, jonka mukaan yhä useampi ekaluokkalainen osaa jo lukea koulun aloittaessaan. Tiedän erään viisivuotiaan, joka oppi omatoimisesti sujuvasti lukemaan avaamatta Aapista kertaakaan ja pelaamalla Ekapeliä aina sen aikaa, kun vanhemmat sisarukset tekivät koululäksyjä. Aika monelle viisivuotiaan kaverille kävi samoin viskarissa tai vähän myöhemmin eskarissa.

Jalkapalloharjoitukset vai FIFA 15?

Omat futistreenit. Huh. Vaikkakin valtaosa FIFA 15:sta (ja muustakin) pelaamisesta näyttäisi olevan sosiaalista eli pelataan kaverin kanssa samassa huoneessa tai netissä.

Lakko vai Soikku?

Mitä hauskaa Lakon, Soikun ja muiden huippusuosittujen tubettajien jutuissa on? Miksi niille nauretaan? Miksi heidän nimmareita halutaan? Näihin kysymyksiini olen saanut vastaukseksi aina joko ”Et sä ymmärrä” tai ”Et sä tajuu” sekä makean naurunremakan päälle.

Ilkka Halttunen/ASML

PS Täältä tullaan Tubecon 2016